Talvi asettaa Borbásinpihlajalle merkittäviä haasteita varsinkin vaihtelevissa lämpötiloissa ja lumen painon alla. Lajin luontainen talvenkestävyys on hyvä, mutta puutarhurin toimet voivat auttaa puuta selviytymään ääriolosuhteista vähin vaurioin. Oikea valmistautuminen alkaa jo hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä pakkasia ja jatkuu lumen sulamiseen saakka. Tärkeintä on varmistaa, että puun solukko on kypsynyt ja valmis kestämään kovatkin pakkasjaksot.

Valmistautuminen talveen alkaa typen käytön lopettamisella jo heinäkuun puolella, jotta uudet kasvut ehtivät puutua. Syksyn aikana tapahtuva riittävä kastelu on välttämätöntä, sillä ikivihreiden osien puuttuessakin puu haihduttaa vettä rungon ja oksien kautta. Maan jäätyminen kuivana on puulle vaarallisempaa kuin kostea maaperä, sillä juuret tarvitsevat nestettä solunesteiden väkevyyden säätelyyn. Syksyinen lehtien poisto ja juuristoalueen suojaaminen lehtikerroksella tai katteella pitää maan lämpimänä pidempään.

Nuoret taimet ja vasta istutetut puut ovat herkempiä pakkasille ja jyrsijöiden aiheuttamille vaurioille. Rungon suojaaminen verkolla tai kierteisellä suojuksella estää jäniksiä ja myyriä nakertamasta herkkää kuorta talvikuukausina. Myös kovat pakkaset voivat halkaista nuoren rungon, jos aurinko lämmittää sitä päivällä ja lämpötila laskee jyrkästi yöllä. Varjostusverkot tai rungon kalkitseminen voivat auttaa tasaamaan näitä lämpötilaeroja ja estämään vaurioiden syntymistä.

Lumen paino voi olla kohtalokas pihlajan oksistolle, varsinkin jos kyseessä on raskas suojalumi tai tykkylumi. On suositeltavaa pudottaa suurimmat lumikuormat oksilta varovasti, jotta ne eivät pääse murtumaan tai taipumaan pysyvästi. Jäätynyt oksa on erittäin hauras, joten työssä on käytettävä varovaisuutta ja pehmeitä välineitä. Mikäli oksia kuitenkin katkeaa, on haavat siistittävä heti keväällä, kun sää sallii, jotta laho ei pääse etenemään puuhun.

Kevään herääminen on kriittinen vaihe, jolloin liian aikainen kasvuunlähtö voi altistaa puun takatalven vaurioille. Maan hidas sulaminen voi aiheuttaa fysiologista kuivuutta, jos puun latva alkaa haihduttaa vettä auringossa, mutta juuret ovat vielä jäässä. Tällöin kastelu haalealla vedellä voi auttaa sulattamaan maata ja herättämään juuriston toimimaan synkronoidusti latvuksen kanssa. Talvisuojat poistetaan vasta, kun kovat pakkasyöt ovat varmasti ohi ja puu alkaa luonnostaan valmistautua silmujen avaamiseen.