Leikkaus on välttämätön hoitotoimenpide, jolla ylläpidetään Borbásinpihlajan muotoa, terveyttä ja nuorekkuutta puutarhassa. Oikein suoritettu leikkaus ohjaa puun energiaa oikeisiin kohtiin ja poistaa mahdolliset ongelmia aiheuttavat oksat ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Pihlaja sietää leikkaamista hyvin, mutta jokaisen leikkauspäätöksen on perustuttava puun todelliseen tarpeeseen. Tavoitteena on aina ilman ja valon pääsy latvuston sisään sekä kaunis, luonnollinen ulkonäkö.
Paras aika perusleikkauksille on varhain keväällä, ennen kuin silmut alkavat turvota ja mahlavirtaus voimistuu. Tällöin puu pystyy sulkemaan haavat nopeasti kasvukauden alkaessa, mikä vähentää infektioriskiä merkittävästi. Kuolleet, vaurioituneet tai selvästi sairaat oksat voidaan ja pitääkin poistaa välittömästi, huolimatta vuodenajasta. Syksyllä leikkaamista tulisi välttää, sillä avoimet haavat voivat heikentää puun talvenkestävyyttä ja altistaa sen pakkasvaurioille.
Muotoiluleikkauksessa keskitytään poistamaan ristiin kasvavat, sisäänpäin suuntautuvat ja liian tiheässä olevat oksat. Myös juurivesat ja rungosta kasvavat villiversot on hyvä poistaa säännöllisesti, jotta ne eivät vie voimaa varsinaiselta latvustolta. Leikkaukset tulisi tehdä aina oksakauluksen ulkopuolelta, jotta puun oma haavanparantumismekanismi pääsee toimimaan esteettä. Liian voimakasta takaisinleikkausta on vältettävä yhdellä kertaa, sillä se voi provosoida puun tuottamaan valtavan määrän vesiperäisiä versoja.
Työkalujen kunto ja puhtaus ovat ammattimaisen leikkauksen perusedellytyksiä, joista ei tule tinkiä missään vaiheessa. Terävät sakset ja sahat tekevät siistin leikkauspinnan, joka paranee huomattavasti nopeammin kuin repaleinen haava. Työkalut on puhdistettava huolellisesti jokaisen puun jälkeen, jotta taudit eivät siirry vahingossa kasvista toiseen. Kun puun rakennetta vaalitaan säännöllisillä ja maltillisilla toimenpiteillä, se pysyy kauniina ja terveenä ilman tarvetta suurille ja radikaaleille korjausleikkauksille.
