Japaninlaakerikanukan talvehtiminen on kriittinen vaihe varsinkin pohjoisemmilla leveysasteilla, missä pakkaset voivat olla kovia ja talvi pitkä. Kasvi on luonnostaan melko kestävä, mutta sen ikivihreät lehdet tekevät siitä haavoittuvaisen kuivumiselle, kun maa jäätyy ja kasvi ei saa vettä. Onnistunut talvehtiminen vaatii valmisteluja jo hyvissä ajoin syksyllä, jotta kasvi ehtii sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Suojaamisen tavoitteena on estää sekä liiallinen kylmyys että kevätauringon aiheuttama haihdutusstressi, joka on usein suurin syy vaurioihin. Huolellinen suunnittelu takaa sen, että pensas herää keväällä uuteen kasvuun vahvana ja elinvoimaisena.
Sisätiloissa tai ruukuissa kasvatettavat yksilöt tarvitsevat viileän ja valoisan paikan talvehtimista varten, mieluiten noin viiden ja kymmenen asteen välillä. Liian lämmin huoneilma saa kasvin kuluttamaan energiaansa kasvamiseen väärään aikaan, mikä johtaa heikkoihin ja honteloihin versoihin. Kastelua on vähennettävä huomattavasti, mutta multa ei saa päästä kokonaan rutikuivaksi, jotta juuristo ei vaurioidu. Valon määrä on usein rajoittava tekijä talvella, joten kasvi kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle ikkunaa tai käyttää kasvivaloa apuna. Keväällä kasvi siirretään asteittain takaisin lämpimämpään, kun ulko-olosuhteet sen sallivat.
Ulkona kasvavien pensasaitojen tai yksittäiskasvien suojaaminen alkaa juuristoalueen kattamisella esimerkiksi kuivilla lehdillä, havunoksilla tai kuorikatteella. Tämä kerros eristää maan lämpöä ja estää juuristoa jäätymästä liian syvältä, mikä helpottaa kasvin vedensaantia leutoina jaksoina. Itse pensas kannattaa suojata varjostusverkolla tai säkkikankaalla, joka suojaa lehdet suoralta pakkaselta ja ennen kaikkelemma kuivattavalta tuulelta. On tärkeää, että suoja on hengittävä, jotta sen alle ei kerry liiallista kosteutta, joka voisi aiheuttaa hometta tai muita sienitauteja. Suojat poistetaan vasta, kun maa on sulanut kunnolla ja juuret pystyvät jälleen ottamaan vettä maasta.
Talvella Japaninlaakerikanukan suurin uhka ei olekaan pelkkä pakkanen, vaan niin sanottu kevätahava, joka syntyy auringon lämmittäessä lehtiä maan ollessa vielä jäässä. Tällöin lehdet alkavat haihduttaa vettä, mutta juuret eivät pysty korvaamaan sitä, mikä johtaa lehtien ruskettumiseen ja pahimmillaan koko oksan kuolemiseen. Tästä syystä varjostaminen on elintärkeää juuri helmi-maaliskuussa, kun aurinko alkaa paistaa voimakkaammin. Jos mahdollista, pensaan ympärille voi kasata lunta lisäsuojaksi ja kosteuslähteeksi, kunhan lumi ei ole liian painavaa ja riko oksia. Pienellä vaivalla ja oikeilla suojaustoimilla voit varmistaa, että ikivihreä kaunistus selviää ankarimmastakin talvesta.
