Japaninlaakerikanukan istuttaminen on prosessi, joka vaatii huolellista valmistelua ja oikean ajankohdan valintaa onnistumisen varmistamiseksi. Paras aika istutukselle on joko varhain keväällä ennen kasvun alkua tai syksyllä, kun sää on jo viilentynyt ja kosteutta on riittävästi. Valitsemalla oikean paikan jo alussa vältytään myöhemmiltä siirroilta, joita kasvi ei välttämättä siedä kovin hyvin juuristonsa herkkyyden vuoksi. Huolellinen pohjatyö takaa sen, että pensas kotiutuu uuteen ympäristöönsä nopeasti ja alkaa tuottaa uutta kasvua heti ensimmäisen kauden aikana.
Ennen istutusta on syytä tarkastella kasvupaikan maaperää ja parantaa sitä tarvittaessa sopivilla aineksilla. Kaiva istutuskuoppa, joka on vähintään kaksi kertaa juuripaakun kokoinen, jotta juurilla on tilaa levittäytyä pehmeään maahan. Kuopan pohjalle on hyvä sekoittaa kompostia tai hyvin palanutta lantaa, joka antaa kasville hyvän startin ravinteiden muodossa. Jos maa on kovin savista, hiekan tai soran lisääminen kuopan pohjalle parantaa veden läpäisevyyttä merkittävästi. Varmista myös, että istutussyvyys on sama kuin se oli alkuperäisessä astiassa, sillä liian syvään istuttaminen voi mädättää varren tyven.
Lisääminen onnistuu helpoimmin pistokkaista, mikä on suosittu tapa monistaa tätä upeaa kasvia kotipuutarhoissa. Puolikypsät pistokkaat kannattaa ottaa loppukesällä tai varhain syksyllä, jolloin uusi kasvu on jo hieman puutunutta mutta silti elinvoimaista. Pistokkaan pituuden tulisi olla noin kymmenen senttimetriä, ja siitä poistetaan alimmat lehdet, jotta ne eivät mätäne mullassa. Pistokkaat istutetaan hiekkapitoiseen multaan ja pidetään tasaisen kosteana sekä suojassa suoralta auringonpaisteelta juurtumisen ajan. Juurtuminen voi kestää useita viikkoja, joten kärsivällisyys on tässä vaiheessa tarpeen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Toinen tapa lisätä Japaninlaakerikanukkaa on taivukaslisääminen, joka on usein varmempi menetelmä aloittelijoille. Tässä menetelmässä matalalla kasvava oksa taivutetaan maahan ja kiinnitetään se paikalleen niin, että osa oksasta peittyy mullalla. Oksan kuorta voi hieman raaputtaa multaan osuvasta kohdasta, mikä stimuloi juurten muodostumista tehokkaammin. Kun oksa on muodostanut omat juuret, se voidaan leikata irti emokasvista ja siirtää omaan kasvupaikkaansa. Tämä menetelmä on hitaampi kuin pistokaslisäys, mutta se tuottaa usein vahvempia taimia, koska ne saavat ravinteita emokasvilta koko prosessin ajan.
