Kirjovehkan istuttaminen ja lisääminen onnistuneesti

Kirjovehkan istuttamisessa tärkeintä on ilmava kasvualusta, sopivan kokoinen ruukku ja terve juuristo. Lisääminen onnistuu tavallisimmin latva- tai varsipistokkaista, jotka juurrutetaan vedessä tai kevyessä kasvualustassa. Työskentelyssä käytetään suojakäsineitä, sillä kasvineste ärsyttää ihoa ja limakalvoja. Huolellisesti tehty istutus vähentää juurimädän riskiä ja antaa uudelle kasvulle vakaan alun.

Istutus- ja lisäystöihin kannattaa ryhtyä keväällä tai alkukesällä, jolloin valo lisääntyy ja kasvi kasvaa aktiivisesti. Lämpimissä ja valoisissa oloissa haavapinnat kuivuvat hallitusti ja uudet juuret kehittyvät nopeammin. Talvella lisääminenkin on mahdollista kasvivalon avulla, mutta juurtuminen kestää tavallisesti pidempään. Heikossa valossa märkä kasvualusta voi aiheuttaa pistokkaiden mätänemistä ennen juurten muodostumista.

Istutusruukun ja kasvualustan valmistelu

Uudelle kirjovehkalle valitaan ruukku, jonka pohjassa on useita vedenpoistoaukkoja. Ruukun halkaisija sovitetaan juuripaakun kokoon, sillä liian suuri multa-ala pysyy pitkään märkänä. Pieni taimi istutetaan mieluummin melko napakkaan ruukkuun kuin suureen koristeastiaan. Suojaruukkua käytettäessä sisäruukun alle ei saa jäädä seisovaa vettä.

Kasvualustaksi sopii laadukas viherkasvimulta, jota kevennetään perliitillä tai hohkakivellä. Mukaan voidaan lisätä myös hienoa orkideakaarnaa, joka ylläpitää ilmavia huokosia mullan tiivistyessä. Seoksen tulee pidättää jonkin verran kosteutta mutta päästää ylimääräinen vesi nopeasti läpi. Hyvin hienojakoinen ja tiivis multa ei ole kirjovehkalle paras vaihtoehto.

Ruukun pohjalle ei tarvita paksua kivikerrosta, koska se ei korvaa pohjareikiä. Karkea materiaali voi jopa nostaa märän kasvualustakerroksen lähemmäs juuristoa. Olennaisempaa on käyttää tasalaatuista, ilmavaa seosta koko ruukun syvyydeltä. Pohjareiän päälle voidaan asettaa pieni verkonpala estämään mullan valuminen ulos.

Ennen istutusta kasvualusta kostutetaan kevyesti, jotta se asettuu juurten ympärille tasaisesti. Märäksi kasteltua multaa ei kuitenkaan puristeta tiukasti ruukkuun. Kasvualustaan jätetään ilmatilaa, joka tukee juurten hengitystä. Istutuksen jälkeen multaa lisätään vain sen verran, että kasvi pysyy vakaasti paikallaan.

Kasvin istuttaminen ja ruukun vaihtaminen

Kasvi irrotetaan vanhasta ruukusta tukemalla multapaakkua ja vartta varovasti. Vartta ei vedetä voimakkaasti, sillä juuret ja lehtiruodit voivat vaurioitua. Jos ruukku on tiukasti juurten täyttämä, sen reunoja voidaan painella tai muoviruukku leikata auki. Kuivat juuret on helpompi irrottaa, kun kasvualusta on hieman kostea mutta ei läpimärkä.

Juuristosta poistetaan vain helposti irtoava vanha multa. Terveet juuret ovat tavallisesti vaaleita, kiinteitä ja joustavia. Mustat, ontot tai pahanhajuiset juuret leikataan puhtailla saksilla pois. Leikkausvälineet desinfioidaan ennen käyttöä ja jokaisen sairaan kasvin käsittelyn jälkeen.

Kirjovehka istutetaan suunnilleen samalle syvyydelle kuin se kasvoi aiemmin. Varren tyveä ei haudata syvälle, koska jatkuva kosteus voi pehmentää sen kudosta. Kasvi asetetaan keskelle ruukkua ja juurten ympärille lisätään multaa pienissä erissä. Ruukkua napautetaan kevyesti pöytää vasten, jotta suuret ilmataskut täyttyvät ilman voimakasta tiivistämistä.

Istutuksen jälkeen kasvi kastellaan maltillisesti, jotta multa asettuu juurten ympärille. Jos juuria on jouduttu poistamaan runsaasti, kastelun kanssa ollaan erityisen varovaisia. Vastaruukutettua kasvia ei lannoiteta heti, koska tuore kasvualusta sisältää yleensä riittävästi ravinteita. Kasvi pidetään muutaman viikon ajan valoisassa mutta paahteettomassa paikassa.

Lisääminen latva- ja varsipistokkaista

Latvapistokas leikataan terveen verson yläosasta siten, että siihen jää useita lehtiä ja vähintään yksi kasvusolmu. Hyvin suuret alalehdet voidaan poistaa tai niiden pinta-alaa pienentää haihdunnan vähentämiseksi. Leikkauspinta huuhdellaan tarvittaessa varovasti, ja pistokkaan annetaan kuivahtaa hetki. Suojakäsineitä käytetään koko työn ajan kasvin ärsyttävän nesteen vuoksi.

Pistokas voidaan juurruttaa vedessä, jolloin juurten kehittymistä on helppo seurata. Veteen upotetaan vain varren alaosa, eikä lehtiä jätetä veden alle. Vesi vaihdetaan säännöllisesti ja astia pestään, jos sen seinämiin muodostuu limaa. Pistokas istutetaan multaan, kun sillä on useita muutaman senttimetrin pituisia juuria.

Kasvualustassa juurrutettaessa käytetään ilmavaa ja vähäravinteista seosta. Perliitin, kookoskuidun ja kevyen mullan yhdistelmä pitää pistokkaan kosteana ilman jatkuvaa märkyyttä. Pistokas asetetaan niin syvälle, että vähintään yksi solmu jää kasvualustan alle. Alusta pidetään tasaisen nihkeänä ja ympäristö lämpimänä, mutta suoraa aurinkoa vältetään.

Paljas varsi voidaan leikata useiksi osiksi, joista jokaisessa on ainakin yksi elävä solmu. Varsipalat asetetaan vaakasuoraan kasvualustan pinnalle tai istutetaan pystyasentoon alkuperäinen kasvusuunta huomioiden. Pistokkaiden ylle voidaan asettaa läpinäkyvä suojus ilmankosteuden säilyttämiseksi. Suojus tuuletetaan päivittäin, jotta home ja bakteerikasvu eivät pääse leviämään.

Taimien hoito juurtumisen jälkeen

Juurtumisen ensimmäisiä merkkejä ovat pistokkaan jäntevyyden säilyminen ja uuden lehden tai silmun muodostuminen. Pelkkä vihreänä pysyminen ei vielä takaa, että vahva juuristo on kehittynyt. Pistokasta ei nosteta jatkuvasti mullasta tarkistamista varten, koska hennot juuret katkeavat helposti. Kevyt vastus varovasti liikutettaessa kertoo yleensä juurtumisen alkaneen.

Vesijuurrutetun pistokkaan siirto multaan tehdään ennen kuin juurista kasvaa hyvin pitkiä ja haaroittuneita. Vedessä kehittyneet juuret ovat rakenteeltaan erilaisia kuin mullassa muodostuvat juuret. Ensimmäisten viikkojen aikana kasvualusta pidetään hieman tavallista tasaisemmin kosteana. Vähitellen kasteluväliä pidennetään aikuisen kirjovehkan hoitorytmiin sopivaksi.

Nuorta tainta ei lannoiteta ennen kuin se on alkanut kasvattaa selvästi uutta lehteä. Ensimmäinen lannoitus tehdään miedolla, noin puoleen laimennetulla viherkasviravinteella. Liiallinen ravinnemäärä voi vaurioittaa hentoa juuristoa ja pysäyttää kasvun. Kun juuret täyttävät kasvatusruukun, taimi siirretään vain hieman suurempaan astiaan.

Useita pistokkaita voidaan istuttaa samaan ruukkuun rehevän kokonaisuuden saamiseksi. Pistokkaiden juuristojen on kuitenkin oltava suunnilleen samanvahvuisia, jotta yksi taimi ei hallitse koko ruukkua. Taimet asetellaan tasaisesti ja niiden väliin jätetään tilaa uusille versoille. Alkuvaiheessa ruukkua käännetään säännöllisesti, jotta kaikki taimet saavat valoa tasapuolisesti.