Rukolan valontarve

Valo on yksi tärkeimmistä kasvien kasvuun vaikuttavista tekijöistä, eikä rukola ole poikkeus. Riittävä ja oikeanlainen valaistus on elintärkeää yhteyttämiselle, prosessille, jossa kasvi muuttaa valoenergian, veden ja hiilidioksidin sokeriksi eli energiaksi. Rukolan valontarve on kuitenkin mielenkiintoinen ja kaksijakoinen: se tarvitsee riittävästi valoa kasvaakseen reheväksi ja tuottaakseen runsaan lehtisadon, mutta liiallinen aurinko, erityisesti yhdistettynä kuumuuteen, voi olla sille haitallista. Liian voimakas auringonpaiste saa kasvin virittymään ennenaikaisesti kukkaan ja tekee lehdistä kitkerän makuisia. Optimaalisten kasvuolosuhteiden luominen edellyttää tämän tasapainon ymmärtämistä ja hallintaa.

Rukola on peräisin Välimeren alueelta, mutta se on sopeutunut erinomaisesti viileämpiin ja lyhyemmän päivän olosuhteisiin. Ihanteellinen kasvupaikka tarjoaa sille runsaasti kirkasta valoa, mutta ei välttämättä suoraa, polttavaa aurinkoa koko päiväksi. Paras kompromissi on usein paikka, joka saa noin 4–6 tuntia suoraa auringonvaloa päivässä. Aamu- ja iltapäivän aurinko on lempeämpää kuin keskipäivän kuuma paahde, joten itään tai länteen suuntautuva kasvupaikka on usein ideaali. Puolivarjoinen sijainti, jossa kasvi saa hajanaista valoa esimerkiksi korkeampien kasvien tai puiden siivilöimänä, toimii myös erinomaisesti, erityisesti keskikesällä.

Jos rukolaa kasvatetaan liian varjoisassa paikassa, sen kasvu jää heikoksi. Taimet venyvät pituutta yrittäessään kurottaa kohti valoa, niiden varret jäävät honteloiksi ja lehdet pieniksi ja kalpeiksi. Myös sadon määrä jää vähäiseksi. Toisaalta, jos kasvi on jatkuvassa paahteessa, se kokee stressiä. Pitkän päivän kasveille tyypillisesti rukola reagoi pitkiin, yli 12-tuntisiin valoisiin päiviin ja korkeisiin lämpötiloihin aloittamalla lisääntymisvaiheen eli kukinnan. Tämä on kasvin luonnollinen tapa varmistaa siementuotanto epäsuotuisissa olosuhteissa. Puutarhurin kannalta tämä on kuitenkin epätoivottavaa, sillä kukinnan alettua lehtien laatu heikkenee merkittävästi.

Valon ja lämpötilan yhteisvaikutus on siis ratkaiseva. Keväällä ja syksyllä, kun päivät ovat lyhyempiä ja sää viileämpi, rukola viihtyy täydessä auringossa ja tuottaa parasta satoa. Tällöin valon määrä on riittävä rehevään kasvuun, mutta kukintaa laukaisevaa stressiä ei synny. Keskikesällä, kun päivät ovat pisimmillään ja lämpötilat korkeimmillaan, on puolestaan viisasta suojata rukolaa kuumimmalta keskipäivän auringolta. Tämä onnistuu valitsemalla puolivarjoinen kasvupaikka tai käyttämällä varjostusverkkoa.

Kasvattaminen eri vuodenaikoina

Rukolan valontarve muuttuu vuodenajan mukaan, mikä on tärkeää ottaa huomioon viljelyä suunniteltaessa. Keväällä, kun luonnonvalo on vielä melko vähäistä ja päivät lyhyitä, rukola hyötyy mahdollisimman aurinkoisesta paikasta. Valitse puutarhan valoisin kohta ensimmäisille kylvöille, jotta taimet saavat kaiken mahdollisen energian kasvuunsa. Tässä vaiheessa vuotta liiallisen auringon aiheuttamaa stressiä ei tarvitse pelätä, sillä lämpötilat pysyvät viileinä. Kevät onkin usein parasta aikaa rukolan kasvattamiseen, sillä olosuhteet ovat lähellä ihanteellista.

Kesän saapuessa ja päivien pidentyessä tilanne muuttuu. Kesä-heinäkuussa, kun aurinko paistaa voimakkaimmillaan ja pisimpään, rukolan suojaaminen tulee ajankohtaiseksi. Kuten aiemmin mainittiin, puolivarjo on tällöin paras vaihtoehto. Voit hyödyntää muiden, korkeampien kasvien, kuten maissin, auringonkukkien tai papujen, antamaa varjoa. Tämä kumppanuusistutus on paitsi tehokas tapa hallita valaistusta, myös hyväksi puutarhan monimuotoisuudelle. Jos erillistä varjoisaa paikkaa ei ole, noin 30–50 % varjostava harso tai verkko kasvien yllä auttaa pitämään lämpötilan kurissa ja ehkäisemään ennenaikaista kukintaa.

Syksyllä olosuhteet palaavat jälleen rukolalle suotuisiksi. Päivät lyhenevät ja ilmat viilenevät, mutta valoa on edelleen riittävästi hyvään kasvuun. Syyskylvöt kannattaa jälleen sijoittaa mahdollisimman aurinkoiseen paikkaan, jotta kasvit ehtivät kasvaa kunnolla ennen talven tuloa. Syksyn aurinko on lempeämpää, eikä se aiheuta samanlaista stressiä kuin kesällä. Monet puutarhurit pitävätkin syksyn rukolasatoa laadukkaimpana, sillä lehdet ovat erityisen makeita ja mureita viileän sään ansiosta.

Talviviljelyssä, esimerkiksi kylmäpenkissä tai kasvihuoneessa, valon vähyys on suurin haaste. Vaikka kasvit ovat suojassa pakkaselta, lyhyet ja usein pilviset päivät hidastavat kasvun minimiin. Sijoita kylmäpenkki pihan aurinkoisimpaan kohtaan ja pidä sen lasi tai muovi puhtaana, jotta kaikki mahdollinen valo pääsee kasveihin. Vaikka kasvu on hidasta, kasvit pysyvät elossa ja jatkavat kasvuaan taas kevään valon lisääntyessä.

Keinovalon käyttö sisäviljelyssä

Kun rukolaa kasvatetaan sisällä, erityisesti talvikuukausina, luonnonvalo ei lähes koskaan riitä tuottamaan laadukasta satoa. Ikkunan kautta tuleva valo on heikompaa kuin ulkona, ja päivän pituus on talvella erittäin lyhyt. Tämän vuoksi kasvivalaisimen käyttö on välttämätöntä, jos haluat kasvattaa muutakin kuin muutaman hennon ja kitukasvuisen lehden. Kasvivalo tarjoaa kasville sen tarvitseman valoenergian oikealla aallonpituudella, mikä mahdollistaa yhteyttämisen ja terveen kasvun.

Markkinoilla on monenlaisia kasvivalaisimia, kuten loisteputkia, monimetallilamppuja ja LED-valoja. LED-valot ovat nykyään suosituin vaihtoehto, sillä ne ovat energiatehokkaita, pitkäikäisiä ja tuottavat vähän lämpöä, joten ne voidaan sijoittaa lähelle kasveja polttamatta niitä. Valitse ”täyden spektrin” (full spectrum) LED-valo, joka jäljittelee luonnonvaloa ja tarjoaa kasville kaikki sen tarvitsemat valon aallonpituudet. Erityisesti sininen valo edistää lehtien kasvua, kun taas punainen valo on tärkeämpää kukinnan ja hedelmien tuotannon kannalta. Rukolalle riittää hyvin sinivoittoinen spektri.

Aseta valaisin noin 15–30 senttimetrin etäisyydelle kasvien yläpuolelle. On tärkeää pystyä säätämään valon korkeutta kasvien kasvaessa. Pidä valaisin päällä noin 12–16 tuntia vuorokaudessa. On tärkeää antaa kasveille myös pimeä lepojakso, aivan kuten luonnossakin, joten älä pidä valoja päällä ympäri vuorokauden. Ajastimen käyttö on kätevä tapa automatisoida valaistusjakso. Seuraa kasvien reaktiota: jos ne venyvät pituutta, valo on liian kaukana. Jos lehtien kärjet ruskettuvat, se voi olla liian lähellä tai liian voimakas.

Riittävän keinovalon avulla voit kasvattaa tuoretta ja maukasta rukolaa sisällä vuoden ympäri. Voit perustaa pienen yrttitarhan keittiön työtasolle tai hyllykköön ja nauttia omasta sadosta säästä riippumatta. Muista, että vaikka valo onkin tärkein tekijä sisäviljelyssä, myös muut kasvuolosuhteet, kuten tasainen kosteus, hyvä ilmankierto ja riittävä ravinteiden saanti, on pidettävä kunnossa onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi.

📷 Flickr / Szerző: Maja Dumat / Licence: CC BY 2.0