Aaloen valontarve

Aaloe on kasvi, joka on peräisin aurinkoisilta ja kuivilta alueilta, joten sen valontarve on luonnostaan suuri. Riittävä valo on elintärkeää sen terveydelle, kasvulle ja mehevien lehtien kehitykselle. Ilman tarpeeksi valoa aaloe alkaa venyä ja etiolisoitua, mikä tarkoittaa, että se kasvattaa pitkiä, heikkoja ja kalpeita versoja yrittäessään kurottaa kohti valonlähdettä. Oikeanlainen valaistus onkin yksi tärkeimmistä tekijöistä, joka tulee ottaa huomioon aaloeta kotioloissa kasvatettaessa. Ihanteellinen valo aaloelle on runsas, mutta epäsuora auringonvalo. Suora, paahtava keskipäivän aurinko, erityisesti lasin läpi, voi olla liian voimakas ja polttaa kasvin lehdet, aiheuttaen niihin ruskeita tai kellertäviä laikkuja.

Paras sijoituspaikka aaloelle sisätiloissa on tyypillisesti itään tai länteen päin oleva ikkuna. Itäikkunalla kasvi saa nauttia lempeästä aamuauringosta, joka ei ole liian polttava. Länsi-ikkunalla se puolestaan saa runsaasti iltapäivän valoa. Etelään suunnattu ikkuna voi myös olla sopiva, mutta erityisesti kesäkuukausina kasvi on suojattava päivän kuumimmalta auringonpaisteelta esimerkiksi ohuella verholla tai sijoittamalla se hieman kauemmas ikkunasta. Pohjoisikkuna ei yleensä tarjoa riittävästi valoa aaloen menestymiselle, ellei käytetä lisävalona kasvivalaisinta.

Kasvin ulkonäkö on erinomainen indikaattori siitä, saako se oikean määrän valoa. Terve, hyvinvoiva aaloe on väriltään kirkkaan tai syvän vihreä, ja sen lehdet ovat tanakoita ja kasvavat ylöspäin suuntautuvassa ruusukkeessa. Jos lehdet alkavat muuttua haaleiksi tai kellertäviksi ja kasvu on honteloa, se on merkki valon puutteesta. Toisaalta, jos lehdet muuttuvat punertaviksi tai ruskehtaviksi, se on usein kasvin stressireaktio liian voimakkaaseen auringonvaloon. Tarkkailemalla kasvia ja tekemällä tarvittavia muutoksia sen sijaintiin, voit löytää täydellisen tasapainon.

Talvikuukausina, kun luonnonvalon määrä ja voimakkuus Suomessa vähenevät dramaattisesti, aaloen valontarpeen tyydyttäminen voi olla haastavaa. Tänä aikana kasvi tulisi siirtää kodin valoisimpaan mahdolliseen paikkaan. Lisävalon, kuten LED-kasvivalon, käyttö on erittäin suositeltavaa pimeimpien kuukausien yli selviämiseksi. Kasvivalo auttaa ylläpitämään kasvin terveyttä, estää sen venymistä ja varmistaa, että se on hyvässä kunnossa aloittamaan uuden kasvukauden keväällä.

Ihanteellinen valon laatu ja määrä

Aaloe viihtyy parhaiten kirkkaassa, mutta epäsuorassa valossa. Tämä tarkoittaa paikkaa, jossa on paljon ympäröivää valoa, mutta jossa aurinko ei paista suoraan kasvin lehdille useita tunteja päivässä. Optimaalinen valon määrä on noin kuusi tuntia kirkasta, suodatettua valoa päivittäin. Suora aamuaurinko muutaman tunnin ajan on yleensä hyväksi, mutta kova keskipäivän ja iltapäivän aurinko voi olla liikaa. Jos kasvi on eteläikkunalla, ohut verho tai sälekaihtimet voivat auttaa suodattamaan valoa sopivaksi.

Valon laadulla on myös merkitystä. Kasvit hyödyntävät yhteyttämiseen pääasiassa sinistä ja punaista valon aallonpituutta. Luonnonvalo sisältää koko spektrin, mutta jos käytetään keinovaloa, on tärkeää valita kasvivalaisin, joka tuottaa laajakirjoista valoa. Pelkkä hehkulamppu ei riitä, sillä se tuottaa paljon lämpöä ja vain vähän kasville hyödyllistä valoa. Nykyaikaiset LED- ja loisteputkikasvivalot ovat energiatehokkaita ja tarjoavat kasveille niiden tarvitseman valospektrin.

Kasvin säännöllinen kääntely on tärkeää tasaisen kasvun kannalta. Jos kasvia ei käännetä, se alkaa kasvaa vinoon kohti valonlähdettä. Kääntämällä ruukkua neljänneskierroksen verran joka viikko tai parin viikon välein varmistat, että kaikki kasvin osat saavat tasaisesti valoa. Tämä edistää symmetrisen ja tukevan lehtiruusukkeen muodostumista.

On hyvä muistaa, että valon voimakkuus vähenee eksponentiaalisesti etäisyyden kasvaessa ikkunasta. Jo metrin päässä ikkunasta valon määrä voi olla vain murto-osa siitä, mitä se on ikkunalaudalla. Siksi, jos sijoitat aaloen kauemmas ikkunasta, sen on oltava huoneessa, joka on yleisesti erittäin valoisa. Tarkkaile kasvin reaktioita ja ole valmis siirtämään sitä lähemmäs valoa, jos se alkaa näyttää venymisen merkkejä.

Liian vähäisen ja liiallisen valon merkit

Aaloen on helppo viestiä valaistustarpeistaan, kunhan opit tunnistamaan merkit. Yleisin ongelma on valon puute, erityisesti pohjoisissa ilmastoissa. Ensimmäinen merkki liian vähäisestä valosta on lehtien värin haalistuminen. Syvä, rikas vihreä väri muuttuu kalpeaksi ja haaleaksi. Kasvi voi myös alkaa kasvaa epätavallisen korkeaksi ja honteloksi, kun se kurottaa epätoivoisesti kohti lähintä valonlähdettä. Tätä ilmiötä kutsutaan etiolaatioksi.

Toinen selkeä merkki valon puutteesta on lehtien kasvu alaspäin tai sivulle sen sijaan, että ne kasvaisivat ylpeästi ylöspäin. Lehdet voivat tuntua myös pehmeämmiltä ja vähemmän meheviltä kuin normaalisti. Äärimmäisissä tapauksissa kasvu voi pysähtyä kokonaan, eikä uusia lehtiä muodostu. Jos huomaat näitä oireita, on korkea aika siirtää aaloesi huomattavasti valoisampaan paikkaan tai hankkia sille kasvivalo.

Toisaalta myös liika valo, erityisesti suora ja polttava aurinko, voi olla haitallista. Yleisin oire liiallisesta valosta on lehtien muuttuminen kellertäviksi, punertaviksi tai jopa ruskeiksi. Tämä on kasvin tapa tuottaa pigmenttejä suojautuakseen liialliselta UV-säteilyltä, eräänlainen kasvin ”rusketus”. Vaikka tämä ei ole välittömästi vaarallista, se on merkki stressistä ja siitä, että kasvi ei viihdy nykyisellä paikallaan. Pitkäaikainen altistus voi johtaa lehtien kuivumiseen ja palamiseen.

Jos lehdet muuttuvat ruskeiksi ja kuiviksi, erityisesti kärkiosistaan, ja niihin ilmestyy palaneen näköisiä laikkuja, on aurinko polttanut ne. Nämä vauriot ovat pysyviä, eikä palanut lehti enää viherry. Tällaisessa tilanteessa kasvi on siirrettävä välittömästi paikkaan, jossa se on suojassa suoralta auringolta. Anna kasville aikaa toipua, ja se alkaa tuottaa uusia, terveitä lehtiä korvaamaan vahingoittuneet.

Kasvivalojen käyttö talvella

Suomen pitkän ja pimeän talven aikana luonnonvaloa ei usein ole riittävästi edes eteläikkunalla, jotta aaloe pysyisi hyvässä kunnossa. Tässä tilanteessa kasvivalo voi olla korvaamaton apu. Kasvivalot on suunniteltu tuottamaan valoa niillä aallonpituuksilla, joita kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen. Ne voivat täydentää luonnonvaloa tai jopa korvata sen kokonaan, jos kasvia pidetään paikassa, jossa luonnonvaloa ei ole lainkaan.

Markkinoilla on monenlaisia kasvivaloja, mutta nykyaikaiset LED-valaisimet ovat yleensä paras valinta kotikäyttöön. Ne ovat energiatehokkaita, pitkäikäisiä eivätkä tuota paljon lämpöä, joten ne voidaan sijoittaa turvallisesti lähelle kasvia polttamatta sitä. Valitse ”laajakirjoinen” (full-spectrum) tai ”päivänvalo” (daylight) LED-lamppu, sillä se tarjoaa tasapainoisen sekoituksen kaikkia tarvittavia aallonpituuksia, ja sen valo on myös silmälle miellyttävän valkoista.

Sijoita kasvivalo suoraan aaloen yläpuolelle, noin 15–30 senttimetrin etäisyydelle kasvin yläosasta. Oikea etäisyys riippuu valaisimen tehosta, joten lue valmistajan ohjeet. Valoa tulisi pitää päällä noin 10–14 tuntia vuorokaudessa. Ajastimen käyttö on erittäin kätevää, sillä se varmistaa säännöllisen ja tasaisen valaistusrytmin. Muista, että kasvit tarvitsevat myös pimeän jakson levätäkseen, joten älä pidä valoa päällä ympäri vuorokauden.

Kasvivalon alla aaloe voi jatkaa kasvuaan läpi talven, vaikkakin hitaammin kuin kesällä. Muista, että jos kasvi kasvaa aktiivisesti valon alla, se saattaa tarvita hieman enemmän vettä kuin täysin lepotilassa oleva kasvi. Tarkkaile siis mullan kosteutta ja kastele tarpeen mukaan. Kasvivalojen avulla voit varmistaa, että aaloesi ei ainoastaan selviä talvesta, vaan jopa kukoistaa ja on valmis uuteen kasvukauteen täynnä energiaa.