Auringonvalo on aasialaisen kakiluumun tärkein energianlähde, ja sen määrä vaikuttaa suoraan puun kasvuun, terveyteen ja hedelmien laatuun. Tämä kasvi on kotoisin alueilta, joilla aurinkoiset päivät ovat yleisiä, ja se on sopeutunut hyödyntämään voimakasta valoa tehokkaasti. Ilman riittävää valonsaantia puu saattaa kärsiä kitukasvuisuudesta, ja sen kyky tuottaa sokereita hedelmiin heikkenee merkittävästi. Siksi valon määrän ja laadun huomioiminen on välttämätöntä kaikissa viljelyn vaiheissa.

Täysi auringonpaiste on optimaalinen tila, mikä tarkoittaa vähintään kuutta tai kahdeksaa tuntia suoraa valoa päivittäin kasvukauden aikana. Valo edistää fotosynteesiä, joka on perusta hedelmien kehitykselle ja puun varastoimille energiavaroille. Lisäksi auringonvalo auttaa pitämään lehdistön kuivana, mikä on luonnollinen tapa ehkäistä monia sienitauteja. Jos puu joutuu kasvamaan varjossa, sen versot venyvät honteloiksi ja hedelmistä tulee pieniä ja happamia.

Sijoittelu ja varjon vaikutus

Istutuspaikkaa valittaessa on huomioitava muiden rakennusten, puiden ja pensaiden aiheuttama varjo eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Erityisesti aamun ja keskipäivän tunnit ovat tärkeitä, jolloin valon intensiteetti on suurimmillaan ja puu saa eniten energiaa. Jos puutarhassa on vain osittain aurinkoisia paikkoja, on syytä harkita valoisimman kohdan varaamista nimenomaan kakiluumulle. Pienilmaston lämpeneminen aurinkoisella paikalla nopeuttaa myös kevään kasvun alkua ja syksyn hedelmien kypsymistä.

Varjossa kasvavat yksilöt ovat usein alttiimpia tuholaisille, sillä niiden solurakenne on pehmeämpi ja hontelampi verrattuna auringossa kasvaneisiin puihin. Valon puute voi myös johtaa kukkien putoamiseen ennen aikojaan, jolloin sato jää olemattomaksi tai erittäin vähäiseksi. Jos ympäristö muuttuu vuosien saatossa varjoisammaksi esimerkiksi muiden puiden kasvaessa, saattaa olla tarpeen karsia naapurikasveja. Valon ohjaaminen latvuston sisään onnistuu myös oikealla leikkaustekniikalla, jolloin jokainen oksa saa osansa auringosta.

Valon laatu ja hedelmien kypsyminen

Hedelmien värin kehittyminen on suoraan kytköksissä valon määrään, sillä auringon UV-säteily aktivoi väriaineiden muodostumista kuoressa. Syksyllä, kun aurinko paistaa matalammalta, on erityisen tärkeää, että mikään ei estä valon pääsyä hedelmille. Makeus ja aromit kehittyvät parhaiten, kun hedelmät saavat nauttia suorasta auringonpaisteesta mahdollisimman pitkään ennen korjuuta. Valo vaikuttaa myös hedelmän rakenteeseen, tehden siitä napakan ja mehukkaan.

Ammattimaisessa viljelyssä voidaan käyttää heijastavia kankaita maassa, jotta valo saadaan suunnattua myös latvuston alaosien hedelmiin. Harrastajapuutarhurille riittää useimmiten huolellinen sijoittelu ja latvuston pitäminen riittävän harvana. Valon merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä se on ilmaista energiaa, joka muuttuu puussa makeaksi hedelmälihaksi. Kun valontarve on tyydytetty, puu on elinvoimainen ja kestää paremmin muita ympäristön haasteita.