Timanttigatsanian istutus ja lisääminen onnistuneesti

Timanttigatsanian istutuksessa tärkeintä on lämmin ajankohta, aurinkoinen paikka ja nopeasti kuivuva kasvualusta. Kasvi voidaan kasvattaa siemenestä, hankkia valmiina taimena tai lisätä pistokkaista terveestä emokasvista. Nuoret taimet ovat täysikasvuisia yksilöitä herkempiä kylmyydelle ja liialliselle kosteudelle. Huolellisella alkuhoidolla ne juurtuvat nopeasti ja aloittavat kukinnan usein jo saman kasvukauden aikana.

Oikea istutusaika ja taimien valmistelu

Timanttigatsania istutetaan ulos vasta keväthallojen väistyttyä ja maan lämmettyä. Kylmä ja märkä maa hidastaa juurtumista sekä altistaa juuriston vaurioille. Päivälämpötilojen olisi hyvä pysyä tasaisesti leutoina ja öiden selvästi plussan puolella. Ruukkuistutukset voidaan tarvittaessa tehdä hieman aiemmin, jos astiat voidaan siirtää yöksi suojaan.

Sisällä kasvatetut taimet tarvitsevat karaisun ennen pysyvää ulosistutusta. Karaisu aloitetaan viemällä taimet ulos suojaisaan puolivarjoon muutamaksi tunniksi kerrallaan. Ulkoiluaikaa ja suoran auringon määrää lisätään vähitellen noin viikon ajan. Näin lehtien pinta ehtii vahvistua eivätkä taimet kärsi äkillisestä valo- tai lämpötilamuutoksesta.

Ennen istutusta taimet kastellaan niin, että juuripaakku on tasaisen kostea mutta ei läpimärkä. Kuiva juuripaakku murenee helposti käsiteltäessä ja juuret vaurioituvat. Hyvin märkä paakku puolestaan on raskas ja voi hajota siirron aikana. Sopivasti kostutettu taimi irtoaa ruukusta yleensä ehjänä.

Istutuksen yhteydessä juuristo tarkastetaan nopeasti. Terveet juuret ovat vaaleita tai vaaleanruskeita ja tuoksuvat raikkaalta mullalta. Tummat, pehmeät tai pahanhajuiset juuret poistetaan puhtailla saksilla. Tiiviiksi kiertyneitä juuria voidaan avata varovasti, jotta ne lähtevät kasvamaan ympäröivään multaan.

Istutus kukkapenkkiin ja ruukkuun

Kukkapenkissä timanttigatsanialle valitaan koholla oleva tai muuten hyvin kuivuva paikka. Istutuskuopasta tehdään hieman juuripaakkua leveämpi, mutta kasvia ei istuteta entistä syvemmälle. Juuripaakun yläpinta asetetaan suunnilleen maanpinnan tasolle. Liian syvä istutus pitää tyven kosteana ja voi altistaa sen lahoamiselle.

Taimien väliin jätetään riittävästi tilaa lajikkeen kasvuleveyden mukaan. Useimmille timanttigatsanioille sopiva väli on noin kaksikymmentäviisi senttimetriä, mutta voimakkaasti kasvavat lajikkeet voivat tarvita enemmän tilaa. Väljä istutus parantaa ilmankiertoa ja vähentää sienitautien riskiä. Kasvusto täyttää avoimet kohdat kesän edetessä.

Ruukkuun istutettaessa käytetään ilmavaa ja läpäisevää multaseosta. Astian pohjassa olevat reiät tarkistetaan ennen mullan lisäämistä. Taimet asetellaan niin, että niiden lehdet eivät joudu jatkuvasti painumaan toisiaan vasten. Istutuksen jälkeen multa tiivistetään kevyesti käsin, mutta sitä ei paineta kovaksi.

Vast istutetut taimet kastellaan perusteellisesti, jotta multa asettuu juurten ympärille. Ylimääräisen veden on päästävä valumaan pois ilman viivettä. Seuraava kastelu tehdään vasta, kun kasvualustan pinta on hieman kuivahtanut. Ensimmäisten päivien aikana kasvit suojataan tarvittaessa voimakkaalta tuulelta, mutta ne pidetään edelleen valoisassa paikassa.

Lisääminen siemenistä

Timanttigatsania voidaan kylvää sisällä kevättalvella, jotta taimet ehtivät vahvistua ennen kesää. Siemenet kylvetään ilmavaan kylvömultaan matalaan astiaan tai pieniin ruukkuihin. Ne peitetään ohuella multakerroksella, sillä hyvin paksu peite voi hidastaa taimettumista. Kasvualusta kostutetaan tasaisesti hienojakoisella sumulla tai varovasti altakastellen.

Kylvös pidetään lämpimässä paikassa, jossa lämpötila pysyy suunnilleen kahdenkymmenen asteen tuntumassa. Mullan tulee olla kosteaa mutta ei märkää. Läpinäkyvä kansi voi auttaa kosteuden säilyttämisessä, mutta kylvöstä on tuuletettava päivittäin. Liiallinen tiiviys ja märkyys lisäävät taimipolteen vaaraa.

Itämisen jälkeen taimet siirretään välittömästi mahdollisimman valoisaan paikkaan. Heikossa valossa varret venyvät ja taimet kaatuvat helposti. Lisävalo on hyödyllinen erityisesti aikaisin keväällä, jolloin luonnonvalo ei vielä riitä vahvaan kasvuun. Lämpötilaa voidaan hieman laskea itämisen jälkeen, jotta taimista kehittyy tiiviitä.

Kun taimissa on useita oikeita lehtiä, ne koulitaan omiin ruukkuihinsa. Taimia käsitellään lehdistä eikä ohuesta varresta, joka vaurioituu helposti. Istutuksen jälkeen multa pidetään kevyesti kosteana juurtumisen ajan. Lannoitus aloitetaan hyvin miedolla liuoksella vasta, kun uutta kasvua näkyy selvästi.

Lisääminen pistokkaista

Pistokaslisäys sopii erityisesti silloin, kun halutaan säilyttää tietyn lajikkeen väri ja kasvutapa. Pistokkaat otetaan terveestä, tuholaisettomasta ja voimakkaasti kasvavasta emokasvista. Sopiva verso on nuori mutta jo hieman jäntevöitynyt. Kukallisia tai hyvin pehmeitä versoja ei yleensä kannata valita.

Pistokkaasta leikataan noin viidestä kahdeksaan senttimetriä pitkä osa puhtaalla ja terävällä välineellä. Alimmat lehdet poistetaan, jotta ne eivät joudu mullan sisään. Mahdolliset nuput ja kukat katkaistaan, koska niiden ylläpito kuluttaa juurtumiseen tarvittavaa energiaa. Leikkauspinnan annetaan kuivahtaa lyhyesti ennen istutusta.

Pistokas asetetaan kosteaan mutta hyvin ilmavaan kasvualustaan. Turpeen tai kookoskuidun joukkoon sekoitettu perliitti sopii juurrutukseen hyvin. Ruukku sijoitetaan valoisaan paikkaan ilman voimakasta keskipäivän paahdetta. Korkea ilmankosteus auttaa aluksi, mutta pistokkaan ympärillä täytyy olla myös ilmanvaihtoa.

Juurtumisen aikana kasvualustaa ei saa päästää täysin kuivaksi, mutta märkyyttä vältetään tarkasti. Uuden kasvun alkaminen kertoo yleensä juurten muodostumisesta. Tämän jälkeen taimi totutetaan vähitellen tavalliseen ilmankosteuteen ja voimakkaampaan valoon. Vahvistunut pistokas istutetaan lopulliseen ruukkuun samalla tavalla kuin siemenestä kasvatettu taimi.