Vesihyasintin istutus ja lisääminen vesipuutarhassa

Vesihyasintin istutus poikkeaa monista puutarhakasveista, koska kasvia ei varsinaisesti istuteta maahan tai pohjasoraan. Se asetetaan kellumaan veden pinnalle, missä sen juuret kehittyvät vapaasti veteen. Onnistunut alku riippuu ennen kaikkea veden lämmöstä, valosta ja kasvin terveydestä. Kun lähtötilanne on hyvä, vesihyasintti alkaa kasvattaa uusia lehtiä ja sivuversoja nopeasti.

Terveen taimen valinta

Hyvä vesihyasintin taimi on napakka, vihreä ja tasapainoisesti kelluva. Lehdissä ei saisi olla laajoja ruskeita laikkuja, vetisiä kohtia tai voimakasta kellastumista. Juuriston tulee olla runsas ja elävä, vaikka yksittäiset tummuneet juuret eivät vielä tarkoita kasvin olevan menetetty. Taimen yleinen ryhti kertoo usein enemmän kuin yksittäinen pieni vaurio.

Ostettaessa kannattaa valita kasveja, joiden lehtiruusuke on tiivis mutta ei mätänevän tiheä. Liian pitkään ahtaasti pidetyt kasvit voivat olla heikentyneitä tyvestä. Jos ruusukkeen keskusta on pehmeä tai haisee pahalta, kasvi ei ole hyvä lähtömateriaali. Terve kasvi tuoksuu neutraalilta ja tuntuu kimmoisalta.

Kuljetuksessa vesihyasintti tulee suojata kuivumiselta ja kylmältä. Lehtien pinta voi nuupahtaa nopeasti, jos kasvi joutuu kuumaan autoon ilman kosteutta. Kylmä veto puolestaan vaurioittaa trooppista kasvia jo ennen istutusta. Lyhyelläkin matkalla kasvi kannattaa pitää kosteana ja varjossa.

Ennen veteen laittamista kasvi tarkastetaan huolellisesti. Huonot lehdet voidaan poistaa, jotta ne eivät ala hajota altaassa. Juuria ei yleensä tarvitse leikata, elleivät ne ole selvästi mädäntyneitä. Mitä vähemmän kasvia stressataan alkuvaiheessa, sitä nopeammin se asettuu uuteen kasvupaikkaan.

Vesihyasintin asettaminen veteen

Vesihyasintti asetetaan veden pinnalle niin, että lehtiruusuke jää kuivahkoksi ja juuret painuvat veteen. Kasvia ei upoteta eikä paineta pohjaan. Jos lehtien tyvi jää veden alle pitkäksi aikaa, mätänemisen riski kasvaa. Oikein asetettuna kasvi kelluu luonnollisesti ja juuret leviävät alaspäin.

Veden lämpötila on tärkeä istutushetkellä. Liian kylmä vesi voi pysäyttää kasvun ja aiheuttaa lehtien kellastumista. Paras aika siirtää kasvi ulos on lämmin jakso, jolloin myös yöt pysyvät leutoina. Sisällä kasvatettu taimi kannattaa totuttaa ulkoilmaan vähitellen, jotta lehdet eivät pala tai kylmety.

Pienessä astiassa on tärkeää varmistaa, ettei kasvi joudu puristuksiin reunoja vasten. Lehtiruusukkeen ympärille tulee jäädä tilaa levitä. Jos astia on hyvin matala, juuret voivat kerääntyä pohjalle ja sotkeutua. Syvempi vesiruukku tai allas antaa juuristolle paremman kasvutilan.

Lammikossa vesihyasintti voidaan sijoittaa aluksi suojaisaan kulmaan. Siellä se ei ajelehdi jatkuvasti tuulen mukana. Kasvin voi myös rajata kelluvalla kehällä, jos sen halutaan pysyvän tietyllä alueella. Tämä helpottaa sekä koristeellista sommittelua että myöhempää harventamista.

Lisääminen sivuversoista

Vesihyasintti lisääntyy tehokkaimmin sivuversojen avulla. Emokasvin tyvestä kasvaa rönsymäisiä yhteyksiä, joiden päihin kehittyy uusia ruusukkeita. Kun tytärkasvit ovat tarpeeksi suuria, ne voidaan erottaa varovasti. Erottaminen onnistuu parhaiten käsin tai puhtailla saksilla.

Tytärkasvi kannattaa irrottaa vasta, kun sillä on omia juuria ja useita lehtiä. Liian aikaisin erotettu pieni taimi voi jäädä heikoksi. Jos yhteys emokasviin jätetään vielä hetkeksi, taimi saa lisää voimaa kasvuun. Vahva pieni ruusuke lähtee uuteen paikkaan huomattavasti varmemmin.

Lisäys onnistuu parhaiten lämpimässä ja valoisassa vedessä. Kun lämpötila on sopiva, tytärkasvit kasvavat nopeasti itsenäisiksi yksilöiksi. Ravinteita tulee olla saatavilla, mutta vettä ei pidä ylilannoittaa. Tasainen kasvu tuottaa kestävämpiä taimia kuin äkillinen ravinnepiikki.

Kasvustoa lisättäessä on hyvä muistaa hallinta. Vesihyasintti voi moninkertaistua lyhyessä ajassa, jos olosuhteet ovat ihanteelliset. Kaikkia tytärkasveja ei tarvitse säästää. Vain terveimmät ja parhaiten kehittyneet yksilöt kannattaa jättää kasvamaan.

Istutuksen jälkeinen hoito

Ensimmäisinä päivinä kasvia tarkkaillaan tavallista tiheämmin. Lehdet voivat hieman reagoida siirtoon, mutta niiden tulisi palautua nopeasti. Jos kasvi kallistuu, pehmenee tai menettää kelluvuutensa, olosuhteet eivät ole sopivat. Usein syynä on liian kylmä vesi, voimakas tuuli tai heikko taimilaatu.

Kasvin ympäriltä kannattaa poistaa mädäntyvät lehdet heti. Ne heikentävät veden laatua ja voivat levittää ongelmia muuhun kasvustoon. Pieni määrä vanhoja lehtiä on normaalia, mutta jatkuva laaja kuoleminen ei ole. Terve kasvi alkaa yleensä muodostaa uutta kasvua melko pian.

Valon määrää seurataan erityisesti heti sijoituksen jälkeen. Kasvihuoneessa tai sisällä ollut taimi voi saada lehtivaurioita, jos se joutuu äkkiä paahtavaan aurinkoon. Totuttaminen on turvallinen tapa ehkäistä vaurioita. Muutaman päivän hajavalo ennen täyttä aurinkoa auttaa kasvia sopeutumaan.

Kun kasvu käynnistyy, vesihyasintti ei tarvitse monimutkaista hoitoa. Se tarvitsee lämpöä, valoa, ravinteita ja riittävästi tilaa. Istutusvaiheen onnistuminen näkyy lehtien ryhdissä ja uusien sivuversojen muodostumisessa. Hyvin alkanut kasvusto palkitsee nopeasti rehevällä ulkonäöllä.