Suklaakosmoksen istutuksessa tärkeintä on odottaa riittävän lämmintä säätä ja valmistella kasvualusta niin, että juuristo pääsee kehittymään ilmavasti. Kasvi näyttää herkältä, mutta se kasvaa vahvaksi, kun istutus tehdään oikeaan aikaan ja sopivaan syvyyteen. Lisääminen on mahdollista jakamalla juurakkoa tai kasvattamalla taimia, mutta käytännössä jakaminen on useimmiten varmin menetelmä. Onnistuminen riippuu erityisesti siitä, että kasvin mukulamaiset juuret pysyvät terveinä, napakoina ja kuivahkoina lepokauden aikana.
Istutusajankohdan valinta
Suklaakosmos istutetaan ulos vasta, kun hallanvaara on ohi ja maa on selvästi lämmennyt. Liian aikainen istutus kylmään maahan hidastaa juurtumista ja altistaa juurakon mätänemiselle. Vaikka päivälämpötila tuntuisi keväällä miellyttävältä, yökylmät voivat vielä vahingoittaa nuorta kasvua. Siksi istutus kannattaa ajoittaa mieluummin hieman myöhään kuin liian aikaisin.
Ruukkuistutus voidaan aloittaa sisällä tai suojatussa kasvihuoneessa ennen ulos siirtämistä. Tämä antaa kasville etumatkaa lyhyessä kasvukaudessa ja auttaa kukintaa käynnistymään aikaisemmin. Esikasvatuksessa multa pidetään vain kevyesti kosteana, kunnes uutta kasvua näkyy. Liika kastelu ennen aktiivista juurtumista on yksi tavallisimmista epäonnistumisen syistä.
Taimet totutetaan ulkoilmaan asteittain ennen pysyvää istutusta. Karaistus tehdään viemällä kasvit ulos suojaisaan paikkaan ensin muutamaksi tunniksi ja pidentämällä aikaa vähitellen. Suora aurinko, tuuli ja viileät yöt voivat rasittaa sisällä kasvanutta taimea äkillisesti. Hidas totutus vähentää lehtivaurioita ja nopeuttaa juurtumista lopullisella kasvupaikalla.
Jos suklaakosmos istutetaan avomaalle, kasvupaikan lämpöisyys korostuu vielä enemmän kuin ruukussa. Maan pitää olla murenevaa, vettä läpäisevää ja aurinkoista. Märkä painanne tai savinen kohta ei ole hyvä valinta, vaikka se olisi muuten valoisa. Parempi paikka on kohopenkki, lämmin reunusalue tai ruukku, jonka olosuhteita voidaan hallita tarkemmin.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Istutustapa ruukkuun ja avomaalle
Ruukkuun istutettaessa valitaan riittävän suuri astia, jotta juuristo ei kuivu liian nopeasti. Pieni ruukku kuumenee ja kuivuu helposti, mikä tekee kastelusta epätasaista. Hyvä ruukku on vähintään keskikokoinen, tukeva ja pohjarei’illä varustettu. Astian koko vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tasaisesti suklaakosmos kasvaa ja kukkii.
Kasvualustan tulee olla kuohkea ja läpäisevä, mutta ei täysin hiekkamainen. Laadukas kesäkukkamulta toimii hyvin, kun sitä kevennetään rakenteeltaan ilmavammaksi. Perliitti, kevytsora tai karkea hiekka auttaa ehkäisemään märkyyttä juuriston ympärillä. Liian raskas multa pysyy märkänä pitkään ja lisää juuristotautien riskiä.
Istutussyvyys on tärkeä, koska juurakkoa ei pidä haudata liian syvälle. Taimi asetetaan suunnilleen samaan syvyyteen kuin se on kasvanut ruukussaan. Jos istutetaan lepovaiheessa oleva juurakko, kasvupiste sijoitetaan lähelle mullan pintaa, mutta se suojataan kuivumiselta. Multa tiivistetään kevyesti käsin, ei paineta kovaksi.
Istutuksen jälkeen kasvi kastellaan maltillisesti, jotta multa asettuu juurten ympärille. Ensimmäisten viikkojen aikana kastelussa on oltava tarkkana, sillä juuristo ei vielä käytä vettä tehokkaasti. Mullan pitää pysyä hieman kosteana mutta ei märkänä. Kun kasvi alkaa tehdä uutta kasvua, kastelua voidaan lisätä sääolosuhteiden mukaan.
Lisää artikkeleita tästä aiheesta
Juurakon jakaminen ja lisäämisen onnistuminen
Suklaakosmoksen varmin lisäämistapa on terveiden juurakoiden jakaminen. Jakaminen tehdään yleensä keväällä ennen voimakkaan kasvun alkamista tai talvisäilytyksen jälkeen, kun juurakko tarkistetaan. Jokaisessa jaettavassa osassa tulee olla elinvoimainen kasvupiste ja riittävästi vararavintoa sisältävää juurimassaa. Liian pienet palat kuivuvat helposti eivätkä välttämättä lähde kasvuun.
Jakamiseen käytetään puhdasta ja terävää veistä, jotta leikkauspinnat jäävät siisteiksi. Repiminen tai vääntäminen vaurioittaa kudoksia enemmän kuin hallittu leikkaus. Leikkauspintojen annetaan kuivahtaa hetken ennen istutusta, jotta mätänemisriski pienenee. Joissakin tapauksissa pintaan voidaan käyttää kevyesti puuhiilijauhetta, mutta tärkeintä on kuiva ja puhdas työskentely.
Jaettuja juurakon osia ei kastella aluksi liikaa. Niiden on ensin muodostettava uutta juurikasvua, ennen kuin ne pystyvät käyttämään runsaasti vettä. Kevyt kosteus ja lämmin alusta kannustavat kasvuun parhaiten. Jos multa on kylmää ja märkää, jakopalat voivat pilaantua ennen kuin kasvu ehtii käynnistyä.
Lisääminen siemenistä on epävarmempaa, koska monet viljellyt suklaakosmokset eivät tuota helposti elinkelpoista siementä. Siksi juurakon jakaminen on käytännöllisempi menetelmä kotipuutarhassa. Jos siemeniä on saatavilla, ne kylvetään lämpimään ja valoisaan taimikasvatukseen. Silti tulos voi vaihdella, eikä kukinnan ominaisuudet aina vastaa emokasvia samalla tavalla kuin jakamalla lisättäessä.
Taimien hoito istutuksen jälkeen
Istutuksen jälkeiset ensimmäiset viikot ratkaisevat, kuinka hyvin suklaakosmos lähtee kasvuun. Kasvi tarvitsee lämpöä, tasaista kosteutta ja suojaa voimakkaalta tuulelta. Se ei pidä siitä, että juuristoa häiritään toistuvasti istutuksen jälkeen. Siksi kasvupaikka ja ruukku kannattaa valita huolellisesti heti alussa.
Nuorta taimea ei lannoiteta voimakkaasti heti istutuksen jälkeen. Ensin odotetaan, että kasvi juurtuu ja alkaa tuottaa uutta kasvua. Liian varhainen lannoitus voi rasittaa juuria ja tehdä kasvusta pehmeää. Kevyt ravinteiden lisäys aloitetaan vasta, kun kasvi näyttää selvästi aktiiviselta.
Taimen latvontaa voidaan harkita, jos kasvi kasvaa yksivartiseksi ja honteloksi. Kevyt latvonta rohkaisee haaroittumista ja tekee kasvista tuuheamman. Toimenpide tehdään vain terveelle ja hyvässä kasvussa olevalle taimelle. Heikkoa tai vasta juurtuvaa kasvia ei kannata leikata turhaan.
Hyvin istutettu suklaakosmos alkaa vähitellen kasvattaa vahvoja kukkavarsia ja tummia nuppuja. Kasvunopeus voi aluksi tuntua hitaalta, mutta lämpimän sään myötä kasvi usein vahvistuu nopeasti. Kärsivällisyys on tärkeää, koska kasvi ei pidä kiirehtimisestä kylmissä oloissa. Kun alku on onnistunut, myöhempi hoito on selvästi helpompaa ja kukinta runsaampaa.